Miksi positiivinen vahvistaminen on paras tapa kouluttaa koiraa?

Koiraa voi kouluttaa monella tavalla – mutta tiede on yksiselitteinen: palkitsemiseen perustuva koulutus on koiran hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta paras menetelmä. Positiivinen menetelmä vahvistaa myös ohjaajan ja koiran suhdetta. Hyvä suhde  lisää luottamusta, ja tekee yhteiselosta antoisaa ja palkitsevaa molemmin puolin.

Viimeisten vuosikymmenten  aikana koiriin liittyvä tutkimustieto on kasvanut enemmän kuin edeltäneen sadan vuoden aikana yhteensä. Koirista on tullut suosittu tutkimuskohde eri tieteenaloilla – genetiikassa, käyttäytymistieteissä, neurotieteessä ja hyvinvointitutkimuksessa. Vanhoja tapoja ja omia ajatuksia voi siis uudistaa ja oppia uutta.

Älä tee koirastasi passiivista – tee mieluummin aktiivinen. Väkivaltaiset menetelmät lisäävät koirasi stressiä

Tutkimusryhmä Portossa (Vieira de Castro ym., 2019; 2020) vertasi kahta ryhmää: koiria, joita koulutettiin rankaisemalla, ja koiria, joita palkittiin. Tulokset olivat selkeät: rankaisuun perustuvilla menetelmillä koulutetuilla koirilla oli kohonneet kortisolitasot ja enemmän stressikäyttäytymistä, kuten läähätystä, vinkumista ja alistumista. Lisäksi ne tekivät enemmän "pessimistisiä" valintoja ongelmanratkaisutehtävissä – merkki heikentyneestä mielialasta. Palkitsemispohjaisella koulutuksella koulutetut koirat tekevät enemmän "optimistisia" valintoja kognitiivisissa testeissä (Vieira de Castro ym., 2020). Tämä tarkoittaa, että koira kokee ympäristönsä turvallisempana ja suhtautuu uusiin tilanteisiin rohkeammin. Lähde: Vieira de Castro, A. C., ym. (2019). Does training method affect the welfare of companion dogs (Canis familiaris)

Miltä sinusta tuntuu, kun onnistut omassa tehtävässä ja ympärillä olevat ihailevat ja kehuvat sinua:

"Vitsi että osasit tehdä tuon hyvin, Miten osasitkin noin hyvin? "

Kun löydät ratkaisun ja onnistut ja saat vahvistavaa palautetta, tunnet todennäköisesti mielihyvää. Aivoissasi vapautuu dopamiinia, ja se saa sinut tuntemaan onnistumista ja iloa ja yrität helpommin uudestaan.

Koiralle käy täsmälleen samoin. Kun se saa palkinnon – oli se sitten herkkupala, kehu tai leikki – sen aivot reagoivat samalla tavoin. Dopamiinin vapautuminen vahvistaa oppimista ja tekee uudelleen yrittämisestä todennäköisempää. Siksi positiivinen vahvistaminen ei ole vain "kiva tapa kouluttaa", vaan se perustuu aivotutkimukseen ja toimii sekä ihmisillä että koirilla (ks. esim. Berridge & Kringelbach, 2015). Positiivinen vahvistaminen tekee koulutuksesta koiralle hauskaa ja palkitsevaa. Ziv (2017) meta-analyysi vahvisti, että palkitsemiseen perustuvat menetelmät lisäävät koiran motivaatiota, nopeuttavat oppimista ja tekevät koulutuksesta pysyvämpää. Toisin sanoen, koira ei ainoastaan opi nopeammin, vaan myös muistaa opitun paremmin. Lähde: Ziv, G. (2017). The effects of using aversive training methods in dogs—A review Journal of Veterinary Behavior.

Positiivinen vahvistaminen siis on paljon tehokkaampi tapa. Aggressio vähenee – luottamus kasvaa. Koirat oppivat nopeammin, kokevat vähemmän stressiä ja elävät tasapainoisempaa arkea, kun koulutus perustuu palkitsemiseen eikä pakotteeseen.

Koirat ovat erilaisia, jos edellinen koirasi oppi tietyllä tavalla tietyn asian, se ei välttämättä toimi seuraavalla koirallasi. Olen itse sisäistänyt tämän " Mahdollista onnistuminen, aloita aina pienestä,pilko tehtävä, älä vaadi liikaa". Jos pakotat, ja osoitat tyytymättömyytesi koulutustilanteissa, koirasi ei välttämättä halua enää tehdä kyseistä tehtävää. Eikä se ei ole koiran niskoittelua. Se on ohjaajan luoma paine. Tutkimuksissa (esim. Vieira de Castro ym. 2020; Ziv 2017) on osoitettu, että koirat, joita painostetaan ja rangaistaan, osoittavat enemmän stressikäyttäytymistä ja ovat haluttomampia yrittämään uudelleen. Kun taas koirat, joita palkitaan pienistäkin onnistumisista, uskaltavat kokeilla, tehdä virheitä ja oppivat lopulta nopeammin. 

Mutta koiralla saa ja pitää olla rajat. Positiivinen koulutus ei tarkoita sitä, että koiraa ei saisi kieltää. Arjessa on paljon tilanteita, joissa koira täytyy keskeyttää – sen ei kuulu syödä postinkantajaa, jahdata autoja tai toimia muuten vaarallisesti. "EI" tai "Jätä" -käsky on tärkeä taito, ja se voidaan opettaa koiralle ilman pelkoa. Positiivinen koulutus ei tarkoita rajattomuutta, vaan sitä, että koira oppii rajoja turvallisesti ja ymmärrettävästi. Tämä eroaa pakottamiseen perustuvasta koulutuksesta, jossa koira toimii pakon eikä yhteistyön kautta.

Nuori saksanpaimenkoirasi tarvitsee varman ja osaavan ohjaajan. Saksanpaimenkoiralla on luontainen taipumus "reaktiivisuuteen" – siinä on sellaisia ominaisuuksia, että on hyvinkin olemassa potentiaalinen mahdollisuus, että siitä kehittyy esim. "remmiräyhä", "auton jahtaaja" tai sille kehittyy muu ongelmakäytös (joista sosiaalinen media on täynnä esimerkkejä).

Kun nuori koira opettelee yhteiskunnan sääntöjä ja oikeanlaisia käyttäytymismalleja se  tarvitsee varman ohjaajan, johon se voi luottaa ja joka osaa ohjata sen turvallisesti yli erilaisten uusien tilanteiden.  Luottamus ansaitaan – sitä ei voi pakottaa. Luottamus rakentuu rauhallisella johdonmukaisuudella, selkeillä rajoilla ja oikea-aikaisella palkitsemisella.

On monia tapoja opettaa esimerkiksi rauhallinen ohitus, ja kaikki koirat ovat yksilöitä. Toisilla ei-toivottu käytös nousee helpommin esiin kuin toisilla, ja silloin ohjaajalta vaaditaan enemmän osaamista, ymmärrystä ja oikeanlaisia keinoja.

Onni on ollut omistaa monenlaisia saksanpaimenkoiria, ja jokaisella on ollut omat luonteensa, ja omat haasteensa, jokainen on jotain opettanut, jokainen on jättänyt pysyvän jäljen. Jokaisen kanssa olen tehnyt virheen tai aina useammankin, ehkä olen jotain oppinut ja aina edes en. Mutta ehkä nämä, se, että hihnan päähän tarvitaan varmuutta, joka kantaa nuoren koiran aikuisuuteen, positiivinen koulutus toimii- se luo suhteen ja se luo siteen, aktiivisen ja positiivisen koiran, joka hymyilee ja tarttuu uuteen tehtävään riemulla.